Euroopan Unioni on keventämässä uusien genomitekniikoiden lainsäädäntöä. Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin Yliopiston tutkijat selvittivät laajasti suomalaisten asennoitumista, ymmärrystä ja käyttöhalukkuutta näillä menetelmillä jalostetuille vilja- ja kasvituotteille.
Geenieditointi, CRISPR-Cas9 tai tuttavallisemmin geenisakset ovat osa 2000-luvulla käyttöönotettuja uusia genomitekniikoita. Nämä tekniikat mahdollistavat kasvien jalostuksen aiempaa tehokkaammin, tarkemmin ja vähäisemmin kustannuksin myös niin, että lopputulos voi olla luonnollisen kaltainen.
Euroopan unionissa uusien genomitekniikoiden sääntely perustuu edelleen samaan lainsäädäntöön, joka on alun perin laadittu vanhempia ja vaikutuksiltaan satunnaisempia geenitekniikoita varten.
– Tiukka lain tulkinta heikentää eurooppalaista kilpailukykyä ja kykyä tuottaa muuttuviin olosuhteisiin sopivia kasvilajikkeita. Nyt lainsäädäntöön on ehdotettu muutosta, joka keventäisi luonnollisen kaltaisten muutosten tekemistä uusilla genomitekniikoilla, Luken erikoistutkija Janne Artell sanoo. Lainsäädäntöön onkin ehdotettu muutosta, joka keventäisi luonnollisen kaltaisten muutosten tekemistä uusilla genomitekniikoilla.
Euroopassa on vain vähän tietoa siitä, miten kuluttajat suhtautuvat uusilla genomitekniikoilla tuotettujen kasvien käyttöön ruokana, rehuna tai muissa tarkoituksissa. Viljelijöiden näkemyksistä tietoa on vielä vähemmän, jos lainkaan. Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto selvittivät suomalaisten kuluttajien ja viljelijöiden asenteita, uskomuksia, tietotasoa ja käyttöhalukkuutta uusilla genomitekniikoilla tuotettuja kasveja kohtaan.
Suomalaiset myönteisiä uusille genomitekniikoille
Kuluttajat ja viljelijät ovat kyselyn mukaan valmiita ottamaan uusilla genomitekniikoilla kehitettyjä kasvilajikkeita käyttöön; 77 % kuluttajista oli valmis ostamaan lajikkeista valmistetun leivän, ja 83 % viljelijöistä oli valmis viljelemään näitä kasvilajikkeita.
Alle viidesosa kuluttajista ja viljelijöistä oli erittäin kriittisiä uusia genomitekniikoita kohtaan. Kriittisille yhteistä oli yleinen luottamuksen puute viranomaistietoa ja tekniikoiden vastuullista käyttöä kohtaan.
– Kaikille vastaajaryhmille yhteistä oli se, että kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen nähtiin hyväksyttävimpänä syynä uusien genomitekniikoiden käytölle, Luken tutkimusprofessori Eija Pouta sanoo.
Viljelijöistä ne, joiden tilakoko oli pieni, ja luomutuottajat suhtautuivat muita kielteisemmin uusilla genomitekniikoilla kehitettyihin lajikkeisiin. Kielteisesti suhtautuvilla tyypillisiä huolenaiheita olivat hallinnollinen taakka, mahdolliset siementen uudelleenkäytön rajoitukset ja käytännön esimerkkien puute.
Kyselyn mukaan uusien genomitekniikoiden käyttöön luomussa suhtautui myönteisesti 38 % ja kielteisesti 32 % vastaajista. Kyselyyn vastanneista 64 luomuviljelijästä 66 % oli valmis ottamaan uuden kasvilajikkeen käyttöön.
– Tuleva kevennetty lainsäädäntö ei salli genomitekniikoilla jalostettujen lajikkeiden käyttöä luonnonmukaisessa viljelyssä. Kyselymme tulokset herättävätkin tutkimaan viljelijöiden näkemyksiä Euroopan laajuisesti lainsäädännön tueksi, Artell toteaa.
Tieto voi vaikuttaa näkemysten muodostamiseen
Kasvinjalostukseen ja geenimuunteluun liittyvä tietotaso kansalaisilla on tutkimuksen mukaan melko rajallinen. Ryhmäkeskusteluissa tarjottu tieto jalostusmenetelmistä vaikutti osallistujien käsitykseen niiden luonnollisuudesta ja muokkasi joiltain osin ennakkoasenteita myönteisemmäksi.
Kyselyssä lisätietoa lukeneet kuluttajat olivat useammin muita myötämielisempiä uusia genomitekniikoita kohtaan. Kriittisesti suhtautuvat hakivat muita vähemmän vapaaehtoisesti lisätietoa. Yleisesti ottaen kuluttajat halusivat lisätietoa erityisesti uusiin tekniikoihin liittyvistä huolenaiheista, siinä missä viljelijät olivat kiinnostuneimpia niiden mahdollisista käyttökohteista.
Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin Yliopiston tutkijat selvittivät maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa KAVEDIT-hankkeessa ryhmäkeskustelujen ja lähes kolmetuhatta vastaajaa tavoittaneen kyselyn avulla suomalaisten kuluttajien ja viljelijöiden asenteita, uskomuksia, tietotasoa ja käyttöhalukkuutta uusilla genomitekniikoilla tuotettuja kasveja kohtaan.